Hopealevytyöt

Kesäkurssin satoa vol2

10.09.2013, katin

Langan pätkistä, pienen pienistä.

Hopealastuista ja porasilpusta.

Juotoksista, todella tärkeistä

ja ideoista vallan lentävistä

Niistä on jämäkorut tehty!

Kesän korukursseilla tuli tietenkin kaikenmoista jämäpalaa, lankaa, kierrettä, levyjätettä yms. Tässä muutama viritelmä niistä; ensimmäisenä sormus, jossa suora flakkarunko ja kierretty ja valssattu langanpätkä (porakoneella tiukka kierre, valssilla litteäksi). Lankahökötys mitoitettu sormuksen kaavan mukaan ja juotettu sormukseksi. Flakkarunko lyöty pallopunsselilla koveraksi  ja ennen toisen puolen lyöntiä lanka sormus ujutettu jotakuinkin keskelle. Lyödä ei periaatteessa tarvitse kuin sen verran että lankarunko ei pääse tippumaan kyydistä. Tämä toki makuasia ja riippuu toki lankasormuksen mitoituksestakin.  Voidaan käyttää stressisormuksena (pyöritellään keskiosaa mietiskellessä, koska oikein valmistettuna jää pyöriväksi)

Itselläni on aikomus vielä kokeilla toimiiko kyseinen malli myös “kivisen sormuksen” kanssa. Muutama kookkaampi hematiitti rinkula pyörii jossain laatikon pohjalla odottamassa kokeilu hetkeä. Voipi olla että kivi halkeaa, jos ei ole hyvin hyvin varovainen.

Lisää jämäpätkiä. Lanka-istukan jämäpätkät pääsivät moitteiden jälkeen käyttöön. Taivuttelin niistä pienen pieniä sydämiä ja täräytin juottaa ne prikkaleikkurilla leikatulle lätkälle. Itse tein nuo sydämet käsivaralta, mutta suosittelen pätkien mittaamista ensin ja sitten vaikka merkkaamaan tussilla pihteihin käytettävää kohtaa.

Juotostekniikasta; Itse käytän ison ja pienen kappaleen yhdistämisessä tällaisissa tapauksissa juotteen sulattamista levylle, jonka jälkeen lisään vasta ohuet langan pätkät. Lämmitän uudelleen varovasti ja vedätän juotteen kiinni langanpätkiin. Kun juotos on valmis, hapotus ja kupille lyönti.

Sormuksen runko on 2mm hopealankaa/tankoa, johon viilasin pienen sovitteen, että juote saa suuremman tartunta pinta-alan. Runko kiinni kuppiin, juotostyyli vapaa, itse taisin juottaa kuppi alaspäin pinseteillä kiinnipitäen rungosta. Yksi vaihtoehto voisi olla sormusteline… Juotteena taisi olla pasta tässä vaiheessa. Viimeinen hapotus, tummennukset rikkimaksalla tai millä hyvänsä. Vähän hionta jauhetta sydäntenpäälle, ja pientä hankausta, että ennin tummuus katoaa sydämistä. Ja lopuksi rumpuun.

Kuulemma on nätti!

ja lopuksi prikkaleikkuria enemmänkin. Kuvassa riipus, jossa erikokoisia, 0,4mm levystä leikattuja ympyräplätkiä. Kokeiltiin 2 tonnin prässin tekniikoita 0,4mm levyyn ja siitähän tietenkin tuli silppua. Sattui olemaan sen verran kookkaitakin paloja, että rätkin prikkaleikkurilla paloja, ja pyörittelin niitä. Tulihan siitä muutakin, mutta tuli myös tämä. Kupeiksi lyötyjä erikokoisia plätkiä, juotokset 2 suurinta ja 2 pienintä yhteen kovemmalla ja lopuksi kokohoito kasaan pastalla. Idean tasolla koruun sopisi kauniisti esim. helmi viimeiseksi ja tämä helpottaisi varmaan juottamistakin. Reiät kannattaa porata kaikkien läpi ja juottaa lanka tökättynä läpi rei´istä.

Sisäpuolen kiillottaminen onnistuu harjalla, mutta hapon jäljiltä kaunis valkoinenkin ei ole hassumpi vaihtoehto. Minun versioni on ainakin niin pieni, ettei minkään sortin rumpukuula/tappi tunnu sinne kunnolla menevän.

Mukava vaihtoehto, jos 0,4mm levystä haluaa jotain värkätä. 0,4mm on aika ohutta ja vaihtoehtoja ei ole hirvittävän paljon.. Varsinkin jos palat ovat pientä silppua, niin kuin minulla…:)


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *