Aika mennä hurahtaa nopeaan.. 
Viimeisestäkin kirjoittelusta on jo luvattoman kauan. Kamera kuvia puolillaan; en ole oikein nykyaikaistunut ottamaan kännykällä kuvia, joten vanhanaikasesti tukin kameran ja tietokoneen kuvillani (Konekin siis tökkii, varmaan vanhuuttaan)
Korujan on tullut tehtyä liiankin paljon, ja täyttymystä on havaittavista. Mihin minä nämä kaikki laitan? Lisäksi monta kiloa tavaraa tulossa, uutta ja uutta.. vaikkakin tästä minä oikeastaan nautin:)
Kuvassa, jonka sain aikaiseksi laitettua, on pojalleni tekemä silikoni hopea yhdistelmä. Koru on joustava, lukkoa ei siis tarvita. Ja mitoitus on nafti. Silikoni renkaat on pujotettu hopealenkkien (1,2mm lanka, 4,5mm veivi) läpi ja sitten käännetty kaksin kerroin ja ns. suljettu uudella hopea lenkillä. Simppeli siis. Silikonilenkit olivat ehkä n. 12mm luokkaa (ei tullut mitattua ennen kuin aloitin)
Ja tässä yksi vanhempi kuva vaijerikoruista. Aiheena oli tuunaus, joten osittain käytetyt osat ovat vanhaa. Lisäksi kuvassa (ruskea) on nähtävissä erilainen lopetus/lukko mahdollisuus valmistamalla toiseen päähän kookas lenkki helmistä ja päättämällä toinen pää koristelliseen korupiikissä roikkuvaan helmeen. Tällöin lukitus käy siten, että roikkuva osa pujotetaan helmilenkin läpi ja painovoima voi hoitaa loput.
Kirkas työ on perinteisempi vaijerityö, lyhyt helminauha.
Taustalla oleva valkoinen helmikoru on rakennettu keskimmäisen kukan ympärille; vaijeriin on pujotettu ensin vaijerinsuojus (keskelle vaijeria) ja sitten molemmat vaijerit on viety kukan läpi. Helmet on kasattu vaijereihin tämän jälkeen normaalisti, kuten myös lukotuskin. Lopuksi vaijerinsuojaan on lisätty korupiikeillä helmiä rykelmäksi. Tämän korun tein jo aikoja sitten, mutta edelleen on käytössä ja löytyy kaulaan aina silloin tällöin. Suosio ei siis ole hiipunut!